Eläinlääkärissä käynti hermostutti Remua, vaikka paikka oli tuntematon - ilmeisesti siellä leijuu tietynlainen haju. Nettiajanvarauksessa lonkkakuvaukseen varattavaksi ajaksi ilmoitettiin 45 minuuttia, mikä on melko rohkea aliarvio. Tällä kertaa kykin klinikalla kaksi tuntia ja edellisellä kerrallakin meni reilu 1,5 tuntia.
Ensimmäinen tunti kului rauhoituksessa. Minut jätettiin rauhalliseen huoneeseen keinouneen vajoavan koiran kanssa, jonka hengitystapaa eli kolme syvää henkäystä - pieni kuolema - säpsähdys - kolme syvää henkäystä oli hyvin jännittävä katsella. Tunnustan varmistaneeni koiran pulssin muutaman kerran... Toinen tunti kului kuvien ottamisessa ja analysoinnissa. Lisäksi Remun ektooppiset ciliat nypittiin pois ja eläinlääkäri suositteli puhdistamaan koiran silmiä keitetyllä vedellä, koska silmät saattoivat vuotaa myös keväisen katupölyn vuoksi. Kokonaisuudessaan keikka tuli maksamaan 166 euroa, joka sisälsi opiskelija-alennuksen.
Pikkuräkytin sai heräillä rauhassa mukaan ottamallani makuualustalla. Se oli herätteestä huolimatta täydellisen tokkurainen vielä parin tunnin ajan ja nukahti aina, jos suinkin sai tilaisuuden. Lyhyt kävelymatkalta autolta kämpän ovelle oli hidas ja horjuva.
Unesta herättiin vain tarpeilla käyntiä varten, mutta sitä tapahtuikin varsin tiuhaan ja aina tuli kiire. Aluksi koira ei jaksanut edes pyytää ulos. Se vain laahusti ulko-ovelle ja tuijotti kynnystä passiivisena. Myöhemmin se jaksoi vinkua, mutta silloin oli jo äärimmäinen kiire. Illan loppuhuipennukseksi pääsin pesemään yhdet märät pierut rappukäytävästä, kun aika ei ihan riittänyt pihalle asti.
Aamupäivä olikin kulunut koiraa paastottaessa ja tyhjän vatsan oksenteluja siivoillessa.
Sekä koiraa että mattoja ajatellen varaan jatkossakin lonkkakuvauksiin koko päivän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti